Kaikkia ekologisuuden sääntöjä loukaten hankin ajoneuvokseni Amöriikkalaisen lava-auton, joka oli niin painava, että se lukeutui kevyt kuorma-autoksi.
Hankkiessani auton, se ei tietysti ollut vielä Suomen rekisterissä. Siirtokilvillä autoa oli liikuteltava.
Eräänä päivänä olinkin työmatkalla ko. kulkineella, 2v tyttäreni kyydissä.
Takanani pitkän matkaa ajeli harmaa farmarimallinen Saab 9-5.
Jotain tulevasta jo aavistelin, kun taustapeilissä vilkkui vuoroin sinistä ja punaista.
Siihenpä sitten pysähdyttiin, moottoritien levähdyspaikalle haastateltavaksi.
Saabista astui ulos paikalliset Fox Mulder ja Dana Scully, siviilivaatteet päällä.
Fox ja Dana astelivat päättäväisenä ajoneuvoni luo ja käskivät minut Saabiin.
Totesin, että en toki voi jättää tyttöäni autoon, pieni kun on.
Fox ja Dana olivat sitä mieltä, että minun on nyt parempi vain tulla autoon mukisematta, lapsi kyllä pärjää.
Eihän siinä vellihousun auta vastaan sanoa, kun kaksi rotevaa poliisia käskyttää.
Saabissa sitten minulle kerrottiin, että ajoneuvoni on vietävä nyt tullin varikolle, koska siitä on autovero maksamatta. Olin kun puulla päähän lyöty..
Vastasin asiantuntijoille, että kyseessä on kuorma-auto, jossa ei ole autoveroa.
Lainvalvojapariskunta ei tietenkään kerennyt kuuntelemaan minua, kun toinen kirjoitti jotain ja toinen luki jotain.
Sain sitten säikähdykseltäni sanottua, että minulla on kyllä kaikki auton maahantuontiin liittyvät kuitit ja paperit autossa ja voin ne hakea.
Dana Scully tulikin avaamaan oven ja asteli käsi pistoolinkahvalla perässäni autollen.
Kun kaivelin keskikonsolia, Dana otti vakaan haara-asennon ja valmistautui vaimentamaan sillä asennolla käsiaseensa rekyyliä, jos alan lapseni kanssa rettelöimään.
No, en juuri silloin löytänyt keskikonsolistani katkaistua haulikkoa, jolla asia olisi selvitetty nopeammin ja ilmeisesti agenttien toivomalla tavalla.
Sen sijaan löysin vain tylsiä asiakirjoja, jotka liittyivät johonkin tyhmään auton maahantuontiin.
Ne olivatkin niin tyhmiä, että olivat koko noin 2 tuntia siinä Saabin keskikonsolilla, puhelinluettelon päällä. Kumpikaan agenteista ei perehtynyt papereihin, saati sanomisiini.
2 tunnin jälkeen, lukuisten turhien selittely-yritysten jälkeen säikähdykseni alkoi vaihtua suunnattomaksi raivoksi.
Toinen poliisi lukee samaa paperia, jossa on noin 6 riviä tekstiä, kohta kolmatta tuntia.
Toinen poliisi keskustelee tullivirkailijan kanssa.
Kumpikaan ei kuuntele minua.
Ilmoitin poliisille, että lähden nyt lapseni luokse sinne autoon ja ajan autoni kotiin.
Kumpikin poliisi kääntyi katsomaan minua, sanoen, etten voi tehdä niin.
Kysyin: Miksi?
Poliisit vastasivat yhteen ääneen: Koska autosi autovero on maksamatta
Johon vastasin: Tarkoitatteko kuorma-autoani?
Poliisit olivat hetken hiljaa, ja Fox kysyi: Onko tuo kuorma-auto....?
Vastasin: Olen kolmatta tuntia koettanut teitä saada lukemaan näitä antamiani papereita, josta selviää, että kyseessä on kuorma-auto.
Kummallekin poliisille nousi muumi-limsan värinen puna kasvoille.
Hetken rykimisen jälkeen Fox soitti vielä kerran tullivirkailijalle, joka pienen tutkimisen jälkeen pahoitteli, että ei ollut heti huomannut kyseessä olevan kuorma-auto, johon ei siis tule autoveroa.
Jos minulla ei olisi ollut pinna niin kireällä, olisi tilanne saattanut olla jopa nautinnollinen.
Sitten alkoi agenttien selittely, kuinka kaikki ihmiset puhuvat kiinni jäädessään sitä sun tätä, eivätkä he voi tietää milloin poka puhuu totta ja millon ei...
Hypistelin hiljaa itsekseni sitä paperinippua kädessäni ja purin hampaitani.
Asia raivostutti vielä pitkään sen jälkeen. Suunnittelin, että lähetän palautetta poliisille, mutta..
Kun tiedän, että siitäkään ei ole mitään hyötyä.
Tämä kokemukseni ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki poliisit olisivat tähän kastiin kuuluvia, mutta tämän kastin edustajat pilaavat poliisin maineen.
Hankkiessani auton, se ei tietysti ollut vielä Suomen rekisterissä. Siirtokilvillä autoa oli liikuteltava.
Eräänä päivänä olinkin työmatkalla ko. kulkineella, 2v tyttäreni kyydissä.
Takanani pitkän matkaa ajeli harmaa farmarimallinen Saab 9-5.
Jotain tulevasta jo aavistelin, kun taustapeilissä vilkkui vuoroin sinistä ja punaista.
Siihenpä sitten pysähdyttiin, moottoritien levähdyspaikalle haastateltavaksi.
Saabista astui ulos paikalliset Fox Mulder ja Dana Scully, siviilivaatteet päällä.
Fox ja Dana astelivat päättäväisenä ajoneuvoni luo ja käskivät minut Saabiin.
Totesin, että en toki voi jättää tyttöäni autoon, pieni kun on.
Fox ja Dana olivat sitä mieltä, että minun on nyt parempi vain tulla autoon mukisematta, lapsi kyllä pärjää.
Eihän siinä vellihousun auta vastaan sanoa, kun kaksi rotevaa poliisia käskyttää.
Saabissa sitten minulle kerrottiin, että ajoneuvoni on vietävä nyt tullin varikolle, koska siitä on autovero maksamatta. Olin kun puulla päähän lyöty..
Vastasin asiantuntijoille, että kyseessä on kuorma-auto, jossa ei ole autoveroa.
Lainvalvojapariskunta ei tietenkään kerennyt kuuntelemaan minua, kun toinen kirjoitti jotain ja toinen luki jotain.
Sain sitten säikähdykseltäni sanottua, että minulla on kyllä kaikki auton maahantuontiin liittyvät kuitit ja paperit autossa ja voin ne hakea.
Dana Scully tulikin avaamaan oven ja asteli käsi pistoolinkahvalla perässäni autollen.
Kun kaivelin keskikonsolia, Dana otti vakaan haara-asennon ja valmistautui vaimentamaan sillä asennolla käsiaseensa rekyyliä, jos alan lapseni kanssa rettelöimään.
No, en juuri silloin löytänyt keskikonsolistani katkaistua haulikkoa, jolla asia olisi selvitetty nopeammin ja ilmeisesti agenttien toivomalla tavalla.
Sen sijaan löysin vain tylsiä asiakirjoja, jotka liittyivät johonkin tyhmään auton maahantuontiin.
Ne olivatkin niin tyhmiä, että olivat koko noin 2 tuntia siinä Saabin keskikonsolilla, puhelinluettelon päällä. Kumpikaan agenteista ei perehtynyt papereihin, saati sanomisiini.
2 tunnin jälkeen, lukuisten turhien selittely-yritysten jälkeen säikähdykseni alkoi vaihtua suunnattomaksi raivoksi.
Toinen poliisi lukee samaa paperia, jossa on noin 6 riviä tekstiä, kohta kolmatta tuntia.
Toinen poliisi keskustelee tullivirkailijan kanssa.
Kumpikaan ei kuuntele minua.
Ilmoitin poliisille, että lähden nyt lapseni luokse sinne autoon ja ajan autoni kotiin.
Kumpikin poliisi kääntyi katsomaan minua, sanoen, etten voi tehdä niin.
Kysyin: Miksi?
Poliisit vastasivat yhteen ääneen: Koska autosi autovero on maksamatta
Johon vastasin: Tarkoitatteko kuorma-autoani?
Poliisit olivat hetken hiljaa, ja Fox kysyi: Onko tuo kuorma-auto....?
Vastasin: Olen kolmatta tuntia koettanut teitä saada lukemaan näitä antamiani papereita, josta selviää, että kyseessä on kuorma-auto.
Kummallekin poliisille nousi muumi-limsan värinen puna kasvoille.
Hetken rykimisen jälkeen Fox soitti vielä kerran tullivirkailijalle, joka pienen tutkimisen jälkeen pahoitteli, että ei ollut heti huomannut kyseessä olevan kuorma-auto, johon ei siis tule autoveroa.
Jos minulla ei olisi ollut pinna niin kireällä, olisi tilanne saattanut olla jopa nautinnollinen.
Sitten alkoi agenttien selittely, kuinka kaikki ihmiset puhuvat kiinni jäädessään sitä sun tätä, eivätkä he voi tietää milloin poka puhuu totta ja millon ei...
Hypistelin hiljaa itsekseni sitä paperinippua kädessäni ja purin hampaitani.
Asia raivostutti vielä pitkään sen jälkeen. Suunnittelin, että lähetän palautetta poliisille, mutta..
Kun tiedän, että siitäkään ei ole mitään hyötyä.
Tämä kokemukseni ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki poliisit olisivat tähän kastiin kuuluvia, mutta tämän kastin edustajat pilaavat poliisin maineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti